Työllisyydenhoito tulee muuttumaan koko Suomessa vuoden 2025 alusta alkaen, kun TE-toimistojen toiminta loppuu ja julkiset työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. 1.1.2025 alkaen työllisyyden viranomaistyöstä vastaavat työllisyysalueet, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta kunnasta.
Päijät-Hämeeseen muodostuu kaksi työllisyysaluetta. Päijät-Hämeen työllisyysalueen muodostavat vastuukunta Hollolan johdolla Asikkala, Hartola, Heinola, Iitti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Lahti muodostaa oman työllisyysalueensa itse.
Työllisyysalueiden syntymisen myötä kuntien on mahdollista suunnitella entistä vaikuttavampia palveluja juuri oman alueensa tarpeisiin. Paikallisuus tuo työvoimapalveluihin ketteryyttä, jonka lisäksi palvelut tulevat konkreettisesti lähemmäksi asiakkaita.
Palvelua saa jatkossa omasta kotikunnasta
Päijät-Hämeen työllisyysalueelle rakentuu kolme aluetoimistoa, jotka perustetaan Hollolaan, Heinolaan ja Orimattilaan. Aluetoimistojen lisäksi asiantuntijat tapaavat asiakkaita jokaisen yhdeksän kunnan alueella, joten työllisyyden viranomaispalveluja saa jatkossa omasta kotikunnasta.
Asiakkaiden ei tarvitse tehdä erityisiä toimenpiteitä uudistuksen vuoksi, vaan Päijät-Hämeen työllisyysalue vastaa muutoksesta ja viestii asiakkaille uusista toimipaikoista. Uudistuksen myötä asiakkaan oma asiantuntija voi vaihtua, mutta muutoin työnhakijoiden henkilökohtainen palvelu pysyy samanlaisena.
Uudistus muuttaa työvoimapalveluiden rakenteita
Historiallisesti ainutlaatuisen valmistelun aikataulu on kansallisesti tiukka, mutta Päijät-Hämeessä uudistuksen valmistelu on edennyt toivotussa aikataulussa. Alkusyksystä valmistelussa on ollut erityisesti valtiolta siirtyvän henkilöstön haastattelut ja tulevan uuden organisaation käytännön suunnittelu. Päijät-Hämeen työllisyysalueelle siirtyy liikkeenluovutuksella noin 60 henkilöä Hämeen TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta.
Työvoimapalvelujen rakennemuutos vaikuttaa merkittävästi työllisyydenhoidon rahoitukseen kuntien osalta. Vuodesta 2025 eteenpäin toimiva kannustava rahoitusmalli lisää kuntien osuutta työnhakijoiden työttömyysturvan rahoituksesta. Työllisyyden pitkittyessä kuntien vastuuosuus rahoituksesta kasvaa. Rahoituksen muutoksen myötä kuntien on kehitettävä entistä vaikuttavampia tapoja työllistää ja erityisesti ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Uudistuksen myötä kuntien voimavarojen tueksi saadaan työvoimaviranomaiset ja yhteistyöllä voidaan lisätä niin kuntien kuin maakunnan elinvoimaa.