Laaja kehitystyö käynnissä soten valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan 15. toukokuuta muun muassa sosiaalisen luototuksen käynnistämistä ja vuosittaista selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tilasta.
Sosiaalinen luotto kuuluu hyvinvointialueen palveluihin 1. elokuuta 2023 alkaen. Se tarkoittaa pienituloisille ja vähävaraisille myönnettävää kohtuuehtoista lainaa, ja sen tarkoituksena on ehkäistä alueen asukkaiden taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista.
– Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi talouden tasapainottamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin, työllistymisen tai kuntoutumisen tueksi, asumisen turvaamiseen ja kriisitilanteiden ratkaisemiseksi. Luototuksessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakasprosessia, työikäisten palvelujen ja sosiaalihuollon päivystyspalvelujen tulosaluejohtaja Eija Leino kertoo.
Palvelu on Leinon mukaan keskitetty Lahden sosiaalikeskukseen. Asiakas voi asioida fyysisesti Lahden toimipisteessä, puhelimitse tai etäyhteydellä digipalveluja hyödyntäen. Hakemuksia aletaan ottaa vastaan elokuun alusta alkaen.
– Asiakaspalvelua ja erilaisia asiointikanavia tullaan kehittämään asiakaspalautteen perusteella, Eija Leino sanoo.
Painopisteenä varhainen puuttuminen
Hyvinvointialueella on mahdollisuus päättää sosiaalisen luototuksen järjestämisen laajuus, luoton pääoman määrä ja suuruus paikallisten tarpeiden mukaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella luototuksen painopisteinä ovat varhainen puuttuminen ja ylivelkaantumista ehkäisevä toiminta.
Sosiaalista luottoa myönnetään luoton pääoman puitteissa talousarvion mukaisesti. Luottoa voidaan myöntää Päijät-Hämeessä yksittäiselle asiakkaalle vähintään 200 euroa ja enintään 10 000 euroa.
Asiakkaan hakiessa sosiaalista luottoa hänelle tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan taloudelliseen kokonaistilanteeseen. Luoton myöntämisessä tehdään tarpeen mukaan laajaa yhteistyötä eri viranomaistahojen ja palveluntuottajien, esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnan kanssa.
Luotto maksetaan hakijan tilille kertasuorituksena tai suoraan käyttötarkoituksen mukaisiin menoihin. Takaisinmaksuaika on enintään kahdeksan vuotta ja se määräytyy luotonsaajan maksukyvyn mukaan.
Sosiaalista luottoa ei myönnetä silloin, jos asiakas saa säännöllisesti Kelan perustoimeentulotukea tai on perusteltua syytä olettaa, että asiakas ei tulisi suoriutumaan takaisinmaksusta esimerkiksi elämänhallinnan haasteiden vuoksi.
Uusi palvelu hyvinvointialueella
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat voineet hakea valtionavustusta sosiaalisen luototuksen järjestämiseksi tarvittavaan luottopääomaan maaliskuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriöltä. Valtionavustusta on haettavissa yhteensä 9,5 miljoonan euroa. Tarvittavaa rahoitusta arvioidaan kunkin alueen asukasmäärän mukaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on hakenut valtionavustusta 750 000 euroa luottopääomaa varten. Valtionavustushakemukseen ei ole tullut vielä päätöstä.
– Sosiaalinen luototus on uusi palvelu hyvinvointialueella. Päijät-Hämeessä sosiaalista luottoa on tarjottu aiemmin vain lahtelaisille vuoteen 2019 asti, toimialajohtaja Mika Forsberg kertoo.
Aluehallitus hyväksyi sosiaalisen luototuksen periaatteet, ja aiheesta tullaan tiedottamaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen internetsivuilla. Asiakkaille annetaan ohjausta ja neuvontaa jo tässä vaiheessa.
Edellytykset soten tavoitteiden saavuttamiseksi
Aluehallitus käsitteli lisäksi hyvinvointialueen vuosittaisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tilasta.
Selvityksen perusteella hyvinvointialueella on edellytykset saavuttaa useimmat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimatekijöitä on vahvistettu esimerkiksi palkitsemisohjelmalla, henkilöstöohjelmalla ja sen toimeenpano-ohjelmalla sekä rekrytointilisän käytöllä.
Kustannusten kasvua on hidastettu muun muassa toimintoja yhtenäistämällä ja prosesseja tehostamalla. Myös uusia toimintamalleja, kuten yhteisöllinen asuminen, on otettu käyttöön. Palvelurakenteen muutostyö lapsiperhe-, vammais- ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa on käynnissä.
Henkilöstön saatavuuteen liittyvät kustannukset eivät selvityksen perusteella ole kestävällä pohjalla, ja siihen vaikuttavat muun muassa mitoituslaki ja palvelutarpeiden kasvu väestörakenteesta johtuen.
Jatkossa kallista vuokratyövoimaa ja erilliskorvauksia on saatava pienemmäksi riittävän vakinaisen henkilöstön, digitalisaation ja prosessien kehittämisen avulla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)