Salpakierto Oy toteutti touko-kesäkuussa kotitalouksien seka- ja energiajätteen koostumustutkimuksen, joka paljasti, että kierrätykseen soveltuvaa jätettä päätyy yhä runsaasti seka- ja energiajätteen joukkoon.
Koostumustutkimuksessa haluttiin selvittää mm. biojätteen, polttokelpoisen jätteen ja kierrätyskelpoisen jätteen osuuksia seka- ja energiajätteessä sekä erilaisten kiinteistötyyppien välisiä eroja jätteiden lajittelussa ja jätteen koostumuksessa. Omakotitalojen osalta koostumusta tutkittiin sekä taajamasta, että haja-asutusalueelta. Taajama-alueilta tutkittiin myös vähintään 10 huoneiston kiinteistöjen jätekoostumusta sekä näiden kiinteistöjen lajittelumahdollisuuksia.
Sekajätteessä edelleen paljon biojätettä
Tulokset osoittavat, että sekajäte sisältää biojätettä 37,3 % tarkasteltaessa kaikkia kiinteistötyyppejä yhteensä. Kiinteistötyyppien välinen tarkastelu osoitti, että vähintään 10 huoneiston kiinteistöissä, joissa biojäteastia löytyy valmiina jätekatoksesta ja sen lajittelu on ollut mahdollista erikseen muusta jätteestä jo vuodesta 1998 alkaen, biojätettä oli sekajätteen joukossa edelleen 32,6 %. Taajamien omakotitalojen sekajätteestä biojätettä löytyi 43,1 % verran ja haja-asutusalueen omakotitalojen sekajätteestä 35,5 % verran.
-Sekajätteen sisältämä biojäte likaa ja kostuttaa sekajätteessä olevat kierrätyskelpoiset materiaalit ja hankaloittaa sekajätteen käsittelyä lajittelulaitoksessa, sanoo Salpakierto Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Rinne.
-Sekajäte joudutaan tästä syystä ohjaamaan monesti suoraan jätteenpolttolaitokselle ilman esikäsittelyä lajittelulaitoksessamme eikä siitä saada juurikaan eroteltua talteen kierrätyskelpoista materiaalia, jatkaa Rinne.
-Kierrätyksen edistämiseksi kaikkein tärkeintä olisi lajitella kaikki biojäte biojätteeseen eikä sekajätteen joukkoon. Yli 10 huoneiston kiinteistöillä löytyy jätekatoksesta biojätteelle erillinen astia, joten lajittelu olisi näissä kiinteistöissä helppoa. Omakotitaloissa ja muissa pientaloissa ei tätä lajittelumahdollisuutta ymmärrettävästi välttämättä ole, jos ei ole käytössä ruokakompostoria tai biojätteelle omaa keräysastiaa, mikä ei jätehuoltomääräysten mukaan olekaan tällä hetkellä pakollista eikä edes mahdollista kaikissa osissa toimialuettamme.
Pientaloasukkaat ja pienemmät taloyhtiöt voivat tiedustella biojätteen erilliskeräykseen liittymisen mahdollisuutta nykyiseltä jätteenkuljetusyritykseltään. Biojätteen erilliskeräykseen liittyminen on yleensä mahdollista niillä alueilla, joilla jo muutoinkin kiertää biojätteen keräysauto tyhjentämässä isojen kiinteistöjen biojätteitä. Heinolan ja Orimattilan keskustaajamien alueella on biojätteen erilliskeräys Salpakierto Oy:n järjestämänä. Näillä alueilla kaikki kiinteistöt voivat liittyä biojätteen keräykseen ottamalla yhteyttä Salpakierto Oy:n asiakaspalveluun.
Sekajätteessä paljon materiaalia, joka voitaisiin toimittaa kierrätykseen
Koostumustutkimuksessa nousi esille, että sekajätteessä on edelleen 77,5 % kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi lajitella muihin jätelajeihin.
-Kaikki muovit tulisi toimialueellamme tällä hetkellä lajitella energiajätteeseen PVC-muovia ja alumiinivuorattuja muovipakkauksia lukuun ottamatta. Tietenkin muovipakkaukset voi lajitella myös muovipakkausten erilliskeräykseen joko kiinteistöllä tai Rinki-ekopisteillä, sanoo Salpakierto Oy:n kehityskoordinaattori Linda Karlström.
-Oikeastaan sekalaista jätettä eli sekajätteeseen kuuluvaa jätettä oli tutkimuksen mukaan sekajätteessä ainoastaan 22 %. Kaiken muun sieltä löytyvän jätteen olisi voinut lajitella paremmin ja oikeampaan jätelajiin. Sekajätteeseen tulisi päätyä vain ja ainoastaan sellainen jäte, joka ei löydä paikkaansa mistään muusta jätelajista, summaa Karlström.
-Pakkauksessa oleva pilaantunut tai vanhentunut ruoka tulisi poistaa pakkauksesta ja lajitella biojätteeseen. Pakkaus lajitellaan materiaalin mukaan.
Koostumustutkimuksessa havaittiin, että myös energiajätteeseen lajitellaan biojätettä (9,5 %). Sinne lajitellaan myös paljon kartonkia ja pahvia (18,7 %). Muovia energiajätteessä oli 38,6 % ja tällä hetkellä muovi kuuluukin alueellamme lajitella juuri energiajätteeseen, jos muovin erilliskeräystä ei ole tai jos ei ole mahdollisuutta tai halua viedä sitä Rinki-ekopisteelle. Muovipakkausten erilliskeräys löytyi 27 %:lta tutkimuksen kiinteistöistä.
Vaikka vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä on mahdollisuudet lajitella jätteet seitsemään eri jätejakeeseen, ei se juurikaan näy tuloksissa. Joidenkin jakeiden kohdalla voidaan jopa sanoa, että vähintään 10 huoneiston kiinteistöissä olisi eniten parannettavaa. Tulevissa hankkeissa tullaan etsimään ratkaisuja tämän haasteen parantamiseksi. Taajama-alueen ja haja-asutusalueen omakotitalojen välillä ei ole suuria eroja lajittelussa.
Seka- ja energiajätteen koostumustutkimuksen raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta salpakierto.fi
Uusi jätelaki tietää muutoksia asuinkiinteistöjen jätehuoltoon
Uusi jätelaki on astunut voimaan 19.7.2021. Uudistuksen myötä kotitalouksien jätelajittelu helpottuu, kun biojätteen, kartonkipakkausten, lasipakkausten, pienmetallin ja muovipakkausten lajittelu ja erilliskeräys järjestetään taajamissa jatkossa kaikille vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöille. Biojätteen kerääminen myös laajenee myöhemmin kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Uuden jätelain myötä Salpakierto Oy kilpailuttaa jatkossa omistajakuntiensa puolesta biojätteiden ja pakkausjätteiden kuljetukset asuinkiinteistöiltä käsittelyyn ja hoitaa kuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja laskutuksen. Tässä yhteydessä koko asumisen jätehuollon kokonaisuus tarkastellaan huolella läpi ja muutoksia on luvassa mm. kerättäviin jätelajeihin ja niiden keräystapoihin.
Jätelakia tarkentavat ja mm. erilliskeräysvelvoitteita määrittelevät valtioneuvoston asetukset hyväksytään tulevana syksynä. Vielä ei osatakaan arvioida kaikkia lain vaikutuksia asukkaiden jätehuollon ratkaisuihin. Siksi kiinteistön jätehuoltoa suunnittelevien ei vielä kannata ryhtyä esimerkiksi järjestämään jäteastioita laajenevaa keräystä varten, sillä uudet astiat ja palvelut tullaan toimittamaan kiinteistölle avaimet käteen periaatteella. Tiedotamme tulevista muutoksista monikanavaisesti hyvissä ajoin ennen niiden voimaan astumista. Muutosten etenemistä toimialueellamme voi seurata osoitteessa salpakierto.fi/jatelakiuudistus
Lisätietoja antavat:
kehityspäällikkö Kimmo Rinne, Salpakierto Oy, puh. 040 195 9971
kehityskoordinaattori Linda Karlström, Salpakierto Oy, puh. 041 730 7920
Salpakierto Oy on 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka vastaa yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluu jätteiden vastaanotto, käsittely, kierrätys ja hyödyntäminen sekä jätehuollon kehittäminen ja jäteneuvonta. Yhtiö kuuluu Lahden kaupunkikonserniin. Toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on lähes 100 %. salpakierto.fi