Valo Konstantin Nihtilä
(27. huhtikuuta 1896 Kärkölä – 24. lokakuuta 1973 Helsinki)
Valo Nihtilä oli suomalainen eversti, joka toimi muun muassa Sotakorkeakoulun opettajana sekä talvi- ja jatkosodan aikana Päämajassa operatiivisen osaston päällikkönä.
Hänen vanhempansa omistivat erään Kärkölän suurimmista tiloista, jossa hän sai talon töissä työnjohtokokemusta. Opintie johti Lahden yhteiskouluun ja ylioppilaana vuonna 1916 Helsingin yliopiston maanviljelys-taloudelliseen -tiedekuntaan. Opintojen päämääränä oli agronomin tutkinto. Sisällissodan syttyminen katkaisi opinnot.
Sotaa edeltäneinä kuukausina Valo Nihtilä osallistui suojeluskunnan toimintaan Pohjois-Kärkölässä. Sodassa hän kuitenkin taisteli Sysmän suojeluskunnan riveissä. Kärkölässä hankittu kokemus miesten harjoittajana avasi tien ryhmän- ja joukkueenjohtajan tehtäviin.
Nihtilän upseerin taival alkoi virallisesti Etelä-Savon rykmentissä ja edelleen Lahden vartiopataljoonassa Hennalassa. Siellä hän osallistui punavankien vartiointiin. Koulutus jatkui Viipurissa Markovillan kursseilla syksystä 1918 kesään 1919. Nihtilä saavutti vänrikin arvon kurssien päättyessä 31. heinäkuuta 1919.
Nihtilä palveli ennen talvisotaa muun muassa seuraavissa tehtävissä:
- Keski-Suomen rykmentti (Kouvola): kouluttaja
- Jalkaväen kapitulanttikoulu: kouluttaja
- Kadettikoulu: pedagogian opettaja, kadettikomppanian päällikkö
- Sotakorkeakoulu: suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon, taktiikan ja sotataidon opettaja
- Pohjan rykmentti (Kuopio): pataljoonan komentaja
- Yleisesikunnan operatiivinen osasto: maavoimatoimiston päällikkö, puolustussuunnitelmien valmistelija.
Talvisodan alettua Päämajan toiminta siirtyi alkuvaiheen jälkeen Helsingistä Mikkeliin 3. joulukuuta 1939. Nihtilästä tehtiin operatiivisen osaston päällikkö. Päämajatyöskentelyn ohella ylipäällikkö käytti Valo Nihtilää tiedonhankkijanaan ja Nihtilä valvoi päämajasta annettujen käskyjen toimeenpanoa ja toteutumista rintamalla.
Välirauhan aikana Nihtilä komennettiin II armeijakunnan komentajan Karl Lennart Oeschin aloitteesta tämän esikuntapäälliköksi 2. toukokuuta 1940 lähtien. Tässä tehtävässä Nihtilä sai suorittaakseen myöhemmin Salpalinjana tunnetun puolustusaseman linjaukset erityisesti taemman aseman osalta Hamina-Taavetti-välillä.
Everstiksi Valo Nihtilä ylennettiin 9. marraskuuta 1940.
Jatkosodan syttyessä Nihtilä palveli esikuntapäällikkönä IV armeijakunnassa. Valo nimitettiin 27. kesäkuuta 1942 Jalkaväkirykmentti 16:n komentajaksi. Hän palasi Päämajaan operatiivisen osaston päälliköksi 11. joulukuuta 1942. Muihin osastopäälliköihin nähden häntä konsultoitiin, kun päämajan muissa osastoissa ryhdyttiin merkittävämpään hankkeeseen. Nihtilä toimi ylipäällikön “tuntosarvina” erityisesti silloin, kun rintamakomentajien suhteissa toisiinsa tai päämajaan oli ongelmia.
Sodan jälkeen Nihtilä kuului niin sanotun asekätkennän ylimpään johtoon Usko Sakari Haahden ohella. Asekätkennöillä tarkoitettiin aseiden ja muun materiaalin hajavarastointia siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Hankkeen ideoi elokuun alussa 1944 Nihtilän lähin alainen, everstiluutnantti Usko Sakari Haahti, yhdessä majureiden Reino Lukkarin ja Reino Arimon kanssa. 15. elokuuta 1944 Nihtilä antoi hyväksymisensä ja asettui arvovallallaan hankkeen taakse. Kätkennän paljastuttua tuli päämajaan 9. kesäkuuta 1945 Valposta käsky pidättää Nihtilä ja Haahti. Tammikuussa 1947 voimaan tulleen taannehtivan lain perusteella Nihtilä ja Haahti tuomittiin viideksi vuodeksi. Nihtilä pääsi ehdonalaiseen vapauteen lokakuussa 1948.
Siviiliurallaan Nihtilä toimi vuodesta 1948 lähtien muun muassa Yhtyneissä Kuvalehdissä sekä liikemiehenä Ranskassa. Palattuaan Suomeen Nihtilä oli Kansallis-Osake-Pankin palveluksessa konttorinjohtajana Helsingissä, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1963.
Nihtilä kuoli sydänkohtaukseen vaimonsa käsivarsille äkillisesti YK:n päivänä 24. lokakuuta 1973 osallistuessaan kokoomuksen Munkkiniemen kansallisseuran järjestämään tilaisuuteen.
Perttu Nihtilä 27.4.2021
Lähteet:
Kilkki, Pertti: Valo Nihtilä – päämajan eversti. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19481-6.
Lukkari, Matti: Asekätkentä. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08013-X.
Kärkölän kunta kukitti Valo Nihtilän muistomerkin kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2021