Tiedätkö, että Suomen perustuslain mukaan kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon? Tiedätkö, että kunnassa on oltava valtuuston lisäksi kunnanhallitus, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta? Tiedätkö, että lisäksi kuntalaki edellyttää kunnanhallitusta asettamaan sekä vanhus- ja vammaisneuvoston että nuorisovaltuuston?
Kunnan asukkaat valitsevat kuntavaaleilla neljän vuoden välein kunnan ylimmän toimielimen valtuuston. Valtuusto vastaa taloudesta ja toiminnasta kunnassa sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuuston päätettävänä ovat muun muassa kunnalliset toimielimet sekä toimivallan ja tehtävien jakautuminen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä.
Kunnan valtuusto voi siis kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan lisäksi asettaa kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia, tai niiden sijasta valiokuntia, hoitamaan pysyväisluontoisia tehtäviä. Valtuusto voi asettaa myös johtokuntia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten sekä jaostoja kunnanhallitukseen, lautakuntaan, valiokuntaan ja johtokuntaan. Edellä mainittujen toimielinten lisäksi kunnassa voi olla asetettuna toimikuntia.
Kuntalaissa on kirjaus, jossa kunnanhallitusta edellytetään asettamaan sekä vanhus- ja vammaisneuvosto että nuorisovaltuusto. Näiden vaikuttamistoimielimien avulla pyritään varmistamaan kohderyhmän (ikääntynyt väestö/vammaiset henkilöt/nuoret) osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet heitä koskevien asioiden edistämisessä kunnassa. Vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto voivat olla useamman kunnan yhteisiä.
Tiedätkö, että päätöksentekomenettelyä kunnassa säätelevät pääsääntöisesti hallintolaki ja kuntalaki? Tiedätkö, että viranomaisen päätöksentekomenettely koostuu asian vireilletulosta, valmistelusta, päätöksenteosta, tiedoksiannosta ja täytäntöönpanosta?
Kunnalliselle päätöksenteolle raamit muodostuvat laeista ja säädöksistä. Hallintolaissa (434/2003) määritellään hallintoasian vireilletuloa ja käsittelyä sekä hallintopäätöksen tiedoksiantoa koskevat toimintatavat ja määräykset. Kuntalaissa (410/2015 luvussa 12) ovat kirjaukset kunnallisesta päätöksenteko- ja hallintomenettelystä mukaan lukien ne asiat, joihin tulee hallintosäännöissä vähintäänkin ottaa kantaa. Organisaation hallintosäännössä annetaan tarpeelliset ohjeet, niin hallinnon ja toiminnan järjestämiseen, päätöksenteon- ja hallintomenettelyyn, kuin valtuuston toimintaan liittyvistä asioista.
Päätöksentekomenettelyssä asian vireillepano tapahtuu kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteluineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti. Hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiselle viranomaiselle tai kun asia on viranomaiselle suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu.
Hallintoasian valmistelu toimii päätöksenteon tukena ja valmistelun tarkoituksena on selvittää päätöksentekoa varten tarpeelliset tiedot. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Myös asianosaisen tulee myötävaikuttaa vireille panemansa asian selvittämiseen.
Päätöksenteossa hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Tehty päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Päätöksen perustelut voidaan ainoastaan jättää esittämättä, jos:
- tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;
- päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;
- päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;
- päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka
- perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.
Perustelut on kuitenkin esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.
Päätös on annettava tiedoksi viipymättä asianosaiselle sekä muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla.
Päätöksen täytäntöönpanolla toteutetaan päätöksen oikeus- ja tosiasialliset vaikutukset. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta on kirjaus hallintolain §49f sekä kuntalain §143.
Lähteet: Kuntaliiton verkkopalvelu, Suomen perustuslaki 731/1999, Hallintolaki 434/2003, Kuntalaki 410/2015
Seuraava Tiedätkö tämän -artikkeli käsittelee kunnan sähköistä päätöksentekoa.
Tiedätkö tämän -artikkelisarja tekee tutuksi kunta-alan päätöksenteon, sähköisen päätöksenteon ja sähköisen kokouksen lakien näkökulmasta käytännön toteutukseen. Kymmenen artikkelin sarjassa tutustutaan kunnalliseen päätöksentekoon ja kokoustamiseen sekä tarkastellaan päätöksentekoa sähköisessä toimintaympäristössä, pohditaan sähköisen päätöksenteon hyötyjä ja mahdollisuuksia niin kuntalaisille, luottamushenkilöille kuin kuntaorganisaatiollekin sekä tutustutaan sähköisen hallinnon hyviin käytäntöihin. Kirjoittaja Lilli Peltonen työskentelee hankepäällikkönä Kärkölän ja Iitin kuntien sekä Orimattilan kaupungin yhteishankkeessa “Päätöksenteon, kokousten ja tiedonhaun sähköistämisen valmennusohjelmassa” Valmennusohjelmasta voit lukea lisää hankesivuilta.
Artikkelit julkaistaan perjantaiaamuisin yhdeksältä viikosta 14/2021 alkaen ja ovat luettavissa Kärkölän kunnan kotisivujen blogissa.