Kärkölän historia on valmistunut

Julkistamistilaisuus 12.12.

Kärkölän historiaTervetuloa tapaamaan kirjojen tekijöitä ja kuulemaan lisää kirjoitusprosessista. Kärkölän historia, osat 1 ja 2, ovat myynnissä tilaisuudessa. Kirjat myydän parina, hinta 120 €. Käteismaksu tasarahalla. Kirjat tulevat yleiseen myyntiin paikallisiin toimipisteisiin viikolla 50.

Aika: torstaina 12.12.2019 klo 18
Paikka
: Kärkölän kunnanvirasto, Virkatie 1, 16600 Järvelä

Kahvitarjoilu!

---------------------------------------------------------

Kärkölän historian kirjoittamista suunniteltiin ensimmäisen kerran 1910-luvulla. Kuntakokouksessa keskusteltiin joulukuussa 1913 pitäjänkertomuksen hankkimisesta. Kirkkoherra Pusa oli aloitteen tekijä ja suunnittelukomitean ehdotus hyväksyttiin maaliskuussa 1914. Pitäjänkertomuksen valmistumisesta ei ole tietoa.

Toisen kerran Kärkölän historian kirjoittaminen laitettiin vireille 1967. Perustettiin 4-miehinen toimikunta, jonka tehtäväksi tuli asian eteenpäin vieminen. Kunnanvaltuusto teki historian kirjoittajan kanssa sopimuksen heinäkuussa 1970. Kirjoitustyö pitkittyi ja lopulta kirja ei valmistunut.

Kolmannen kerran historiakirja-asia tuli ajankohtaiseksi 2007, kun maaliskuussa päätettiin perustaa Kärkölän historiatoimikunta. Kärkölä-Seuran puheenjohtaja Antti Sipilä otti yhteyttä FM Pirkko Ailoseen ja FM Riitta Ailoseen, jotka valittiin Kärkölän historian kirjoittajiksi joulukuussa 2007. Ismo Lehmusto on ollut historiatoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja, Petri Ollila vuonna 2014 ja Martti Aslamaa vuodesta 2015 lähtien. Martti Aslamaa, Ilkka Kari, Sirpa Kinnari ja Petri Ollila ovat olleet historiatoimikunnan jäseniä alusta alkaen ja Liisa Korpela vuodesta 2014 lähtien. Kokouksiin ovat osallistuneet myös kunnanjohtaja Seppo Huldén ja vuodesta 2017 lähtien pormestari Markku Koskinen. Käsikirjoituksen tarkastajana on toiminut professori Ilkka Nummela Jyväskylän Yliopistosta.

Kärkölästä on kirjoitettu noin 30 historiikkia, mutta kunnasta ei ole ollut yleisteosta. Historiikit ovat olleet yksi tärkeä lähde kirjan teossa Kärkölän kunnan arkiston, kansallisarkiston, Hämeenlinnan maakunta-arkiston, Museoviraston arkistojen ja Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen (KOTUS) sekä lehdistä erityisesti Hämeenkulman ohella. Kärkölä-Seuran kuva-arkisto on ollut merkittävässä asemassa valittaessa kuvia kirjaan yksityisten kuvanlainaajien ohella. Kirjaa varten on myös haastateltu useita kärköläläisiä.

Kirja julkaistaan kahdessa osassa, siten että kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten asutus on levinnyt Kärkölän alueelle sekä siihen vaikuttaneista tekijöistä, vanhasta Mertiestä, soista, joista ja harjuista, sekä itsenäisen Kärkölän kunnan kunnalliselämästä, Kärkölän luonnosta, elinkeinoista, palotoimesta, liikenteen kehityksestä, mm. rautatiestä sekä lopuksi Kärkölän seurakunnasta.

Kirjan toisessa osassa esitellään, mikä on tyypillistä Kärkölälle sekä kerrotaan mm. Kärkölän 11 maarekisterikylästä, osuustoiminnasta, kauppa- ja pankkitoiminnasta, tietoliikenteestä sekä yhdistys-, urheilu- ja musiikkitoiminnasta. Kirjan toisessa osassa on kansatieteellinen ote, siinä kerrotaan kunnan asukkaista, mm. millaista on asua Kärkölässä ja mitä harrastetaan. Päähenkilöitä ovat entiset ja nykyiset kärköläläiset. Kirja on mikrohistoriaa, lähtökohtana ovat kunnan asukkaat. Kirjassa paneudutaan erikseen jokaisen 11 maarekisterikylän historiaan, joista useaa ei enää mielletä kyläksi.

Kirjan tekijät ovat syntyperäisiä kärköläläisiä Lappilan kylästä, ja Riitta Ailonen on paluumuuttaja Kärkölään. Kirjat ovat tekijöiden kunnianosoitus esi-isien työlle Kärkölässä.

Muokattu
09.12.2019