Arvoituksellinen insinööri - Huovilan Collin

Carl Constantin Collin on jättänyt pysyvät jäljet niin Kärkölään kuin Nizzaankin. Collinin perustama Huovilan puisto Kärkölässä on juuri entisöity EU-tuella. Insinööri Collin on kuitenkin jäänyt salaperäiseksi hahmoksi. Hän opiskeli Ranskassa, hoiti suurtilaa Kärkölässä, perusti Huovilan maisemapuiston ja matkusteli ympäri maailmaa. Carl Collin asettui 1900-luvun alkuvuosina asumaan Ranskan Rivieralle, Nizzaan, minne hän rakennutti kaksikin taloa. Toinen taloista, Villa Huovila, on edelleen suosittu matkailunähtävyys.

Carl Constantin Collin syntyi elokuun 15. päivänä vuonna 1863. Hänen vanhempansa olivat hovineuvos, ylimetsänhoitaja Carl Johan Collin ja tämän puoliso Ida Carolina Ammondt, Hollolan Pyhäniemen kartanon omistajasukua. Carlilla oli kaksi veljeä. Collinin veljekset syntyivät perheeseen, joka hallitsi laajoja maa-alueita Hollolassa ja Kärkölässä. Isä-Collinilla oli Kärkölässä omistuksessaan parituhatta hehtaaria maata, jotka aikanaan periytyivät Carl Constantinille.

Carl Constantinilla oli siis kaksi veljeä, joista vanhin, varatuomari Carl Oscar jatkoi isänsä työtä Pyhäniemen kartanon omistajana ja viljelijänä sekä Hollolan kunnalliselämän vaikuttajana. Veljeksistä keskimmäinen, maisteri Axel Otto kuoli alle nelikymppisenä Malagassa.

Ylimetsänhoitaja Carl Johan Collin, siis isä-Collin, oli tunnettu moderneista ja ennakkoluulottomista maanviljelystavoistaan. Vuonna 1872 Morgonbladet-lehti kirjoitti näin: "Täällä (Hollolassa) samoin kuin Kärkölässä ovat metsänhoitaja Collinin tilukset todellisia mallitiloja mitä tulee niin maanviljelyyn kuin niittyjen ja navettojen hoitoon. Mutta esimerkki vaikuttaa täällä aika hitaasti..."

Koulutie
Collinin ruotsinkieliset veljekset lähetettiin opintielle Helsinkiin. Carl Constantin, Carl Oscar ja Axel Otto kävivät Helsingin Unioninkadun ruotsinkielistä norssia, Ruotsalaista Normaalilyseota eli Svenska Normallyceumia.

Veljessarjan nuorin, Carl Constantin aloitti koulunsa Helsingissä vuonna 1874 ja pääsi ylioppilaaksi syksyllä 1881.

Ylioppilaaksitulonsa jälkeen Carl Collin matkusti Pariisiin, missä hänet hyväksyttiin opiskelijaksi 'Ecole Centrale des Arts et Manufactures'-opistoon.  Samaa koulua oli käynyt aiemmin mm. Gustave Eiffel, Pariisin Eiffel-tornin suunnittelija ja rakennuttaja. Collin valmistu insinööriksi vuonna 1888.

Kärkölän Monrepos - Huovilan puisto hahmottuu
Palattuaan insinöörinä Suomeen Carl Collin näyttää heittäytyneen isänsä jalanjäljille modernina maanviljelijänä.

Carl Collin rakennutti perimäänsä Huovilaan sahan, suuren navetan, meijerin ja ryhtyi myös tekemään uutta talouskeskusta, jota varten raivattiin liki neljän hehtaarin puisto lampineen. Puistoon hankittiin kasvistoa ulkomailta ja Huovilaan johtavan kujanteen, alkujaan Niinikujan sittemmin Lemmenkujan, molemmille puolille istutettiin lehmuksia ja pihtakuusia. Näin alkoi syntyä Huovilan puisto, joka oli kuitenkin parhaassa loistossaan vasta 1900-luvun puolella ja jota tuolloin nimitettiin "Kärkölän Monrepoksi".

Maantieveturilla maineeseen
Insinööri Collin hankki  vuonna 1898, Huovilaan seitsemän tonnia painavan amerikkalaisen Peerless-höyrytraktorin, jota kutsuttiin myös maantieveturiksi. Peerless kuljetti vaunuineen tavaraa maanteitse Huovilasta Järvelän rautatieasemalle.

Viereisestä Kosken pitäjästä tultiin Järvelään kuitenkin samaa tietä, jota insinöörin Peerless-veturi käytti. Kosken kunta valitti Hämeen kuvernöörille Collinin maantieveturin rikkovan teitä, säikyttävän hevosia ja aiheuttavan hengenvaaraa muille matkalaisille. Vuonna 1899 kuvernööri kielsikin maantieveturin käytön, jonka jälkeen insinööri Collin puolestaan valitti päätöksestä senaatin talousosastolle. Senaatin talousosasto vastasi nykyistä maan hallitusta. Lopputulema oli, että veturia sai käyttää jos edellä kulki mies punaisen lipun kanssa varoittamassa muita tien käyttäjiä. Mutta hallituksessa saakka asia täytyi käyttää.

Maailmanmatkaaja
Armas Launis kertoo Suomen Kuvalehdessä vuonna 1934 käyneensä Huovilassa lyseon keskiluokkalaisena oppilaana suuremman seurueen kanssa joskus vuosisadan vaihteessa. Launis sanoo muistavansa Collinin ihmisarkuuden, mutta "kun taloon kerran oli tultu, ei tätä erikoisuutta saattanut isännässä enää huomata. Tottuneen seuramiehen tavoin huvitti hän meitä vieraitaan kertomalla kiintoisia tarinoita matkoistaan."

Ja matkustamisen taidon Collin toden totta osasi. Collinin kerrotaan kulkeneen maailman ympäri peräti kolme kertaa, ja ainakin yhdellä kierroksella hänellä on ollut mukanaan silloisten mittapuiden mukainen nykyaikainen värikuvauskalusto. Hänen tiedetään lähettäneen matkoiltaan "suuret joukot valokuvia" Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen ensimmäiselle professorille Johan Evert Rosbergille, hänkin norssilaisia. Kuvien kohtalosta ei toistaiseksi kuitenkaan ole tietoa.

Huovilan linna
Kaukokaipuu iski Colliniin ilmeisesti jo ennen vuosisadan vaihdetta ja tauti paheni vuosien myötä. Kuitenkin vuonna 1909  hän käynnisti Huovilassa työt oman linnan rakentamiseksi. Kivijalkaa rakennettiin peräti kolmen vuoden ajan ja päälle oli määrä tulla kaksi tiiliseinäistä kerrosta. Kolmen vuoden kuluttua linnan rakentaminen raukesi mutta kivijalka on yhä tallella. Töiden keskeydyttyä hän möi hieman kauempana sijainneen Huovilan varsinaisen päärakennuksen Kärkölän kunnalle ja korjautti meijerin omaksi asunnokseen. Puinen meijerikin näytti remontin jälkeen pieneltä ranskalaislinnalta. Collinin kuoleman jälkeen Kärkölän kunta purki meijerirakennuksen huonokuntoisena 1950-luvulla.

Nizza kutsuu – Villa Huovila
Huovilan rakennustöiden keskeytymisen aikaan Collin oli jo siirtynyt asumaan Ranskan Rivieralle, Nizzaan. Hän rakennutti Nizzan kuuluisalle rantabulevardille, osoitteeseen Promenade des Anglais 139, upean myöhäisjugendia ja orastavaa art decoa edustavan talon, joka tänä päivänä on yksi Nizzan nähtävyyksiä. Talo kulkee nimellä Villa Huovila, ja se valmistui vuonna 1911. Collin myi huvilansa vuonna 1919 autokauppiaana tunnetuksi tulleelle Sergei Nikolajeffille, joka puolestaan antoi talon vaimolleen Olgalle joululahjaksi.

Myytyään Villa Huovilan insinööri Collin rakennutti uuden linnan Nizzan Fabroniin, mutta linna on sittemmin purettu ja sen tontilla on nykyisin Nizzan teknologian instituutin rakennuksia.

Omaisuus hupenee
Insinööri Collin alkoi jo 1890-luvulla myydä Huovilan maita, aluksi kait rahoittaakseen maailmanmatkailuaan. Sittemmin Collinin sanotaan joutuneen rahapulaan taattuaan veljensä pelivelkoja. Lisäksi on arveltu Collinin itse menettäneen rahojaan Monte Carlon kasinolla. Ehkä Huovilan tilakaan ei tuottanut tuloa insinöörin kaavailemalla tavalla. Collin myi maitaan siihen tahtiin, että lopulta kahden tuhannen hehtaarin maa-alasta oli jäljellä enää 64 hehtaaria. Kuollessaan hänellä oli enää asumisoikeus Huovilan puistoalueen tilaansa.

Viimeiset vuotensa Collin kuitenkin vietti Kärkölässä, missä hänet silloin tällöin nähtiin ratsastamassa Huovilan puistossa. Läpi elämänsä naimattomana pysytellyt insinööri Collin kuoli marraskuussa 1941 ja hänet haudattiin, tarinan mukaan omasta toiveestaan, Kärkölän kirkonkylän hautausmaan kaukaisimpaan kolkkaan.

collin

Carl Constantin Collin

Lähde: Kärkitie ry  ja Kärkölän Kirkonkylän kyläyhdistys ry