Vesien suojelu

Ympäristönsuojelun tehtävänä on mm. valvoa vesistöjen laatua ja jätevesipäästöjä.

Vesistöt
Kärkölän kunta sijaitsee vedenjakaja-alueella ja järviä on vähän. Kunnan vesistöt kuuluvat Mäntsälänjoen, Porvoonjoen ja Kokemäenjoen vesistöalueisiin.

Tärkeimmät vesistöt ovat kunnan läpi virtaava Teuronjoki, Järvelän taajaman läheisyydessä sijaitseva Valkjärvi ja Hämeenkosken rajalla sijaitseva Oriharonjärvi. Teuronjoki, Valkjärvi ja  Oriharonjärvi kuuluvat Kokemäenjoen vesistön Vanajan reittiin. Vuonna 2011 Vanajan reitin vesistöalueella aloitti Vanajavesikeskus.

Valkjärven rannalla on ainoa kunnan ylläpitämä uimaranta.

Rajoitusasiat

  • Valkjärvi
    Hämeen ympäristökeskus on kieltänyt polttomoottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla ajamisen Valkjärvellä. Kielto ei koske virka-, sairaankuljetus- ja pelastustoimen suorittamiseksi tai muusta vastaavasta syystä välttämätöntä vesikulkuneuvolla liikkumista eikä puolustusvoimien toimintaa.  Kielto ei myöskään koske järven hoidon kannalta tarpeellista vesikulkuneuvolla liikkumista.
  • Oriharonjärvi
    Hämeen ympäristökeskus on kieltänyt moottorikäyttöisellä ajoneuvolla jäällä ajon ja moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajon Oriharonjärvellä. Kiellot eivät koske virka-, sairaankuljetus- ja pelastustoimen suorittamiseksi tai muusta vastaavasta syystä välttämätöntä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ja vesikulkuneuvolla liikkumista eikä puolustusvoimien toimintaa. Kiellot eivät myöskään koske järven hoidon kannalta tarpeellista liikkumista eikä myöskään latuverkon hoitamista eikä järjestettäviä moottoriurheilutapahtumia, joille on saatu vesiliikennelain 21 §:n tai maastoliikennelain 30 §:n mukainen lupa. Kiellot eivät myöskään koske pienehköllä sähkömoottorilla ajamista.

Pohjavesivarat
Pohjavesi on arvokas luonnonvara. Pohjavesien suojelussa on tavoitteena säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneita pohjavesiesiintymiä. Kärkölässä on runsaat pohjavesivarat harjujaksossa, joka ulottuu kunnan pohjoisosista eteläosiin. Vesijohtoverkostoon johdetaan pohjavettä. Juomaveden laatua valvoo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Läntinen terveydensuojeluyksikkö.

Jätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Valtioneuvoston asetus (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Asetus koskee sekä uusia rakennettavia jätevesien käsittelyjärjestelmiä että ns. vanhoja järjestelmiä.

Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Samalla halutaan torjua niitä haitallisia vaikutuksia, joita viemäriverkostoihin liittämättömän asutuksen ja muiden toimintojen jätevesillä on ollut kiinteistökohtaiselle vedenhankinnalle ja yleiselle ympäristöhygienialle. Asetus on tuonut uusia vaatimuksia kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, rakennuslupien hakijoille, suunnittelulle ja valvonnalle. Rakentamisen yhteydessä rakennusvalvontaviranomainen valvoo, että asetuksen vaatimukset täyttyvät. Rakentamisen jälkeen järjestelmien valvonta kuuluu ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin samoin kuin jo nyt kaikkien käytössä olevien jätevesien käsittelyjärjestelmien valvonta.

Uudet järjestelmät
Talousjätevesiasetusta sovelletaan uudisrakennuksien sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa tai ilmoitusta edellyttävien korjaus-, muutos- tai lisärakentamiskohteiden jätevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön ja hoitoon. Rakentamisen yhteydessä jätevesijärjestelmästä on laadittava suunnitelma ja järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje.

Vanhat järjestelmät
Hajajätevesiasetuksen mukaan vuoden 2004 alussa käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ja rakennusluvan yhteydessä ratkaistuista rakentamattomista jätevesijärjestelmistä oli laadittava vuoden 2005 loppuun mennessä selvitys,  jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Jos kiinteistössä ei ole vesikäymälää, selvitys oli tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä.

Selvityksellä luodaan edellytykset sille, että kiinteistöllä kulloinkin oleva haltija on tietoinen jätevesijärjestelmästä, sen hoidon ja huollon tarpeesta, jätevesien vaikutuspaikasta ympäristöön sekä mahdollisista velvoitteista jätevesien käsittelyn tehostamiseksi. Sen vuoksi selvitys jätevesijärjestelmästä ja käyttö- ja huolto-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä. Kiinteistön haltija on velvollinen esittämään selvityksen ympäristönsuojeluviranomaiselle tai lähettämään siitä kopion pyydettäessä.

Selvitys jätevesijärjestelmästä ja käyttö- ja huolto-ohje löytyvät esimerkiksi ympäristöhallinnon sivustoilta.  Selvityslomakkeena voi käyttää myös muiden tahojen laatimia lomakepohjia.

Suomen ympäristökeskus ylläpitää puhdistamosivustoja. Niille on koottu tietoja yleisimmin käytössä olevista jätevesien käsittelyjärjestelmistä ja niiden ominaisuuksista suhteessa hajajätevesiasetuksen asettamiin vaatimuksiin. Sivuilla kuvataan mm. eri järjestelmien menetelmä- ja huoltotiedot sekä tutkimustietoja. Näiden tietojen perusteella annetaan arvio hyvin suunnitellulla, rakennetulla, käytetyllä ja huolletulla järjestelmällä saavutettavasta puhdistustehosta. Sivuilta löytyy myös linkkejä eri järjestelmätoimittajien nettisivuille.

Ympäristö.fi leväsivusto >>

Tietoa levistä ja ohjeita levähavaintojen ilmoittamiseksi

Selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje >>

Selvityslomakkeena voi käyttää myös muiden tahojen laatimia lomakepohjia

Haja-asutuksen jätevesineuvonta

Haja-asutuksen jätevedet

Suomen kuntaliitto >>

Käymäläseura Huussi ry >>